Omaa aikaa kyökissä

Moikka,

Jestas miten ihanaa on välillä repiä keittiöntasoilta kamat pois ja puunata tasot, sekä järjestellä ne uudestaan. Mulle iski sellainen hepuli kyseisen asian kanssa ja tavarat löysivät uudet paikat.
Viikonlopun reissulta ostin Herttasesta Nicolas Vahén saksanpähkinäöljyä salaattien kyytipojaksi, se sai paikkansa tietysti uusitusta keittiön asetelmasta. Asetelmaan nostin öljyn lisäksi ne mausteet ja siemenet joita joka päivä tarvitsen eväiden tai ylipäänsä ruoanvalmistukseen.

Öljy on yksi niistä asioista, joita meillä menee nykyään reilusti. Itse rakastan käyttää salaatissa erilaisia öljyjä kastikkeena. Myös Chian siemenet ovat löytäneet oman paikkansa mun ruokavaliossa.
Suolana meillä on käytössä Himalajan vuorisuola sekä kuvan pikkupurkissa oleva perinteisempi merisuola. Yrttejä tahtoisin syödä enemmän, mutta ne kerkeää aina kuolemaan. Nyt ostin taas positiivisena uuden basilikan, katsotaan kerkeänkö syömään ennen kun se kupsahtaa...

Siivoilun jälkeen onkin ihana istahtaa alas, sytyttää kynttilät ja lueskella lehti ihan omassa rauhassa. Nicolas Vahé limonadipullo on tällä kertaa vain stailauksena, koska pullo on meidän teinin. En siis uskaltanut juoda huiviini sitä, vaan lainasin kuviin. Tyydyin juomaan raakaa vettä lehden kanssa. ;)

Pöydällä on viime postauksessa esittelemäni kirppislöydöt, eli marmoriset kynttilänjalat. Siinä ne ovat sopusoinnussa marmorialusen kaverina.

Kyllä tuolla nyt taas viihtyy, kun sai pienellä vaivalla uuden fiiliksen kyökkiin. Kannattaa siis välillä vetäistä keittiöntasot tyhjiksi ja asetella putelit uudestaan.

Eipä se siivousfiilis siihen lopahtanut. Lehden lueskelun jälkeen iski siivousvimma kahta kovemmin ja puunasinkin näin löördaag aamun kunniaksi koko torpan kuosiin. Mikä onkin oikein hyvä juttu, nimittäin huomenna tuskin maistuu siivoilut.
Ai miksi? No mä kerron myöhemmin. ;)


Mukavaa lauantaita muruset!



Jonna